Mutenia gilli

Mutenia lea Lokka lassin áidna Soabbada historjjálaš guovllu boares giliin, gos boares huksehusat leat seilon Lokka dahkujávrri ravdaguovllus. Dáláš Soađegili gieldda guovllu dološ Soađegili ja Soabbada sámesiiddaid eallinvuohki vuođđuduvai jahkodatjohtimii ja luondduresurssaid máŋggabealagis ávkkástallamii. 1600-logu rájes kruvdna doarjjui ođđaássama leavvama sámi ráji davábeallái, ja vehážiid mielde guovllu vuovdesámevuohta suttai johgáttiid ođđaássamii. Báikkálaš álbmot ja ođđaássan deaivvadeigga, mii dagahii máŋggabealagis ealáhuskombinašuvnna, masá laktásedje ee. eanadoallu, šibitdoallu ja boazodoallu. Gilli lei Soabbatjávrris luoiti Muteniajoga gáttis, man álggogeahčen lei maid millu bivggi ferdnema várás. Ávgadis giličomas lulli-lappi mállet huksehusat ledje lahkalagaid ja daid birastahtte áidojuvvon šilljogiettit. Lokka dahkujávrri huksema maŋŋel stuorámus oassi gili huksehusain ja dáluid eatnamiin báhce 1960-logus dahkujávrečáziid vuollái. Smávvahámat eanadoalus ja bivddus eallán gilli massii eallinvejolašvuođaidis. Gilis ledje boarrásis logenár dálu. Gili giettis leat dán áigge šat Tapio badjel čuođi jahkásaš boares viesut ja golbma nuppi máilmmisoađi maŋŋel huksejuvvon šilljobirrasa, gos leat maid moadde boarráset áitti. Mutenia lea kulturhistorjjálaš mearkkašahtti bázahus dološ Soabbadis, vaikko dat leage seilon dušše muhtin oassái. Dat lei dolin iežas kultuvrralaš ja guvllolaš ollisvuohta. Mutenia lea riikkaviidosaččat mearkkašahtti huksejuvvon kulturbiras (RKY) ja lappilaš árbeduovdda. Huksehusaid oamasta dán áigge Kemijoki Oy. Čájet uhcit