Piälppáájävri girku

Piälppáájävri girku lea okta boarrásamos huksehusain davvi-Sámis. Girku huksejuvvui anáraš dálvesiidda ja márkanbáikki oktavuhtii, Stuorrâ -Piälppáájävri gáddái. Girku huksejuvvui jagiid 1754–1765 ja viháhuvvui atnui 1763. Ovdal seammá báikkis lei 1600-logu beallemuttus huksejuvvon Dronnet Kristiinná girku. Boares márkanbáiki vuohttu birrasis suidnon gieddin, muhto girkogietti girkostobut ja páhpadállu leat jávkan oidnosis masá ollásit. Girku ođasmahttojuvvui 1840-logus sakka, ja sislanjat leat ain eanaš seammaláganat go dat ledje ođastusaid maŋŋel. Seammá sulaid hirsaseainnit skoađastuvvojedje olggobealde ceaggofielluiguin. Girku lea dassážis leamaš ávdin 1888 / 1892 / 1800-logu loahpa rájes, go dáláš Anára gilli šaddagođii Juvdujohnjálbmái. Dán áigge Piälppáájävri lea sihke bivnnut vihagirku ja mátkečuozáhat, ja doppe lágiduvvojit juohke jagi mihcamár- ja beassášipmilbálvalusat. Piälppáájävri girkobiras lea áidnalunddot ollisvuohta. Girkogietti guovlu gullá riikkaviidosaččat mearkkašahtti huksejuvvon kulturbirrasii. Anáraččaid jahkodatjohtima dálve- ja geassebáikkit (RKY) ja girku leat suodjaluvvon girkolágain. Piälppáájävri girkogieddi ja Anárjávrri hávdesullot leat riikkaviidosaččat mearkkašahtti giddes dološmuitoollisvuohta (VARK). Piälppáájävri gullá maid riikkaviidosaččat mearkkašahtti duovddaguovlluid (VAMA) jovkui oassin Anárjávrri ja Juvdujoga duovddaguovllus. Gieddi lea dasa lassin mávssolaš árbeduovdda, man árbebiotohpa lea jagi 2000 dikšojuvvon láddjemiin ja sávzzaiguin. Čájet uhcit