Mutenia sijdd

Mutenia lij Lokka lââʹssen oʹdinakai historiallaš Sompio vuuʹd vuäʹmm siidin, koʹst vuäʹmm raajâlm lie seillam Lokka tuʹlvvääuʹd reeddast. Ânnʼjõž Suäʹđjel kååʹdd vuuʹdest tuâl-aa leämmaž Suäʹđjel da Sompio sääʹmsiidi jieʹllemnääʹll vuâđđõõvi eeʹǩǩjårrõʹsse da luâttresuursi määŋgpeällsaž äuʹǩǩummša. 1600-lååǥǥ rääʹjest kruun tuärjjii ođđaazztummuž leävvnummuž lappiraaj tââʹvpeälla, da siõmmnai siõmmnai vuuʹd meäʹccsäʹmmlažvuõtt suddõõđi jokk-kuâŋŋsi ođđaazztummša. Pääiklaž oummui da ođđaazztummuž teivvmõš õhttii jieʹllemvuõʹjjid määŋgpeällsânji, da tõõzz kuʹlle jm. mäddšâddummuš, skootthåidd da puäʒʒhåidd. Sijdd leäi Sompiojääuʹrest kolggi Muteniajooǥǥ reeddast, koon alggǩieʹjjest leäi še maal potreeʹtt maaʹlʼjem vääras. Äävas sijddčuuʹlpest puåšštââʹvmallsa raajâlm leʹjje palddlõõžži da tõi pirr leʹjje aiddum šelljǩeeʹdd. Lokka tuʹlvvääuʹd raajjmõõžž diõtt siid raajâlm da väʹlddvueʹss täälai määddain kuâđđje 1960-lååǥǥast tuʹlvvääuʹd tuuʹlvtummuž vuâlla. Uʹcclaaǥǥan mäddtäälast da šeeʹllmest jeällam sijdd mõõnti jieʹllemvueiʹttemvuõđees. Siidâst leʹjje tuâl-aa lååimeʹt põrttâd. Sijddčuuʹlpest lie õinn Tapio pâʹjjel čueʹtt eeʹǩǩed vuäʹmm põrttjoukk di koumm nuuʹbb jõnn vääin mâŋŋa rajjum ǩeʹddmääʹrǩ, koin lie še måtam puärrsab ääiʹt. Vueʹzzi seillam sijddân Mutenia lij še kulttuurhistoriallšânji miârkteei paaʒʒ vuäʹmm Sompiost, kååʹtt tuuʹl leäi jiijjâs kulttuurlaž da vooudlaž obbvuõtt. Mutenia lij väʹlddkååddlânji miârkteei rajjum kulttuurpirrõs (RKY) da Lappi-vuuʹd äʹrbbvuõttkueʹstelm. Rajlmi ânnʼjõž vuäʹmsteei lij Kemijoki Oy. Čuäʹjet uuʹccben