Tenon rannalla sijaitseva Välimaan asuinkenttä on arvokas esimerkki jokikalastukseen ja karjanhoitoon keskittyneistä saamelaistiloista. Joki on tarjonnut kulku ...Näytä lisää
Tenon rannalla sijaitseva Välimaan asuinkenttä on arvokas esimerkki jokikalastukseen ja karjanhoitoon keskittyneistä saamelaistiloista. Joki on tarjonnut kulkureitin Jäämerelle ja lohta, joka on vuosisatojen ajan ollut perustana alueen rikkaalle alkuperäiskulttuurille ja myös esimerkiksi kansainväliselle kaupankäynnille: Tenon lohta tiedetään viedyn jo 1600-luvulla Ruotsin hoviin.
Välimaan tilan perusti Antti Jouninpoika Warsi 1866 lähelle isänsä niittymaita ja kalavesiä. Paikalla on aiemmin sijainnut kotakylä, ja alueelta voi nykyäänkin tunnistaa vanhoja kodanpohjia. Välimaan rakennuksiin kuuluvat 1800-luvun loppupuoliskolla rakennettu päärakennus, lammaspuura, kalakellari, kolme aittaa sekä vaja, aidattu vinttikaivo ja varastolava heinille eli luovvi. Saamelaiselle asuinkentälle ominaiseen tapaan rakennelmat on sijoitettu väljästi, sopiville paikoille.
Tilalla asuttiin 1970-luvun alkuun asti. 1980-luvulla Museovirasto osti autioituneen tilan ja rakennuksia restauroitiin, ja 2014 tila siirtyi Metsähallitukselle. Nykyisin Välimaa on avoimena vierailukohteena, jonka vakituisia kesävieraita ovat olleet kentän perinnebiotooppia hoitavat lampaat.
Välimaan asuinkenttä kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ”Tenojokilaakson saamelaisasutus” (RKY). Kenttä on lisäksi arvokasta perinnemaisemaa ja kiinteä muinaisjäännös.
